|
''Tuli
Viitanen Savosta metsien ympäröimän järven rannalle, nykyiseen
Pulkkilaan, metsästeli, kalasteli ja kaatoi kaskesmaita. Tulija
vaistosi sen, että siinä "halla kultaviljan koskematta
korjaajalle säästää". - Ensimmäisistä asukkaistaan sai järvikin
nimen Viitasten järvi.
Nuoret
Viitaset vaelsivat laajalti suuria saloja eräretkillään. Kerran
talvi-illan pimetessä he sytyttivät rakovalkean Haapaveden
rajamailla ja paneutuivat havuvuoteelle erämaan syliin. Unessa
haltija opasti heitä: "Hiihtäkää auringonlaskun suuntaan, niin
tulette purolle ja löydätte karhunpesän. Kaatakaa karhu ja
rakentakaa pirttinne pesän paikalle, niin ei pidä viljan ja
särpimen pöydältänne puuttuman."
Aamulla,
kirpeässä pakkasessa, lähtivät veljekset hiihtämään neuvottuun
suuntaan. Pian ilmestyi eteen korkeiden törmien alla lirisevä
puro. Jylhä hongisto kohosi sen pohjoispuolella ja
etelärannoilla oli laakeaa niittymaata. Hiihtäjät
häipyivät hongistoon. Noin sadan metrin päässä eräästä purosta
he huomasivat huurun nousevan pienen kumpareen laidassa,
nietoksessa olevasta reiästä. Tämä oli heille tuttu näky.
Keväinen
aurinko oli kai karhun unta herkistänyt, koska mies ei ehtinyt
sitä herätellä, kun se lumen ryöpytessä karjaisten ryntäsi kohti
outoja tunkeilijoita. Varuillaan oli mieskin. Karhun noustua
kahdelle jalalle survaisi mies terävän keihäänsä karhun leveään
rintaan eikä malttanut olla huudahtamatta: "Terveisiä
Viitasilta!" - Ja siihen, kaatamansa karhun pesän päälle, nämä
Viitaset pirttinsä rakensivat ja perheensä perustivat. Tästä se
paikka sitten Karhukankaan nimen sai ja vieressä virtaavaa puroa
ruvettiin kutsumaan Karhuojaksi. ''
Näin kertoo vanha
sukutarina. Ensimmäinen pirtin paikka on vielä tiedossa. Sitä
kutsutaan "Vanhaksi paikaksi." - Se on lähellä Arolan taloa
karhuojan toisella puolella.
Se, milloin
edellä kerrottu tarunhohtoinen Koskelan asuttaminen on alkanut, ei
ole tiedossa. Voimme sijoittaa sen ainakin 1500-luvulle. Vanhin,
nykyistä Haapavettä koskeva, verokirja on vuodelta 1546. Siinä on
nimi Pekka Jussinpoika Ainalinkylästä. Vuoden 1550 veroluettelossa
näkyy Paavo Viitanen maksaneen verona 2 naulaa voita ja puoli
leiviskää haukea.
Viitanen-nimeä
käyttivät Koskelan asukkaat sukunimenään aina vuoteen 1808 asti,
jolloin tilan silloinen isäntä Pekka Viitanen lunasti talonsa
perintötilaksi, ja se nimettiin Koskelaksi Karhuojassa olevan kosken
mukaan. Hän otti silloin sukunimekseenkin Koskelan, vaikka monet
hänen jälkeläisistäänkin muuttivat muualle Viitanen-nimisinä. |